Kysy ruoasta, me vastaamme.

Mietityttävätkö lounasruoan ravintoarvot tai raaka-aineet? Haluaisitko tietää enemmän hiilihydraattien tai vitamiinien vaikutuksesta terveyteen? Lähetä kysymyksesi Sodexon ravitsemusasiantuntijoille. Vastaamme kysymyksiin tällä palstalla. Vastauksia aiemmin lähetettyihin kysymyksiin näet tällä sivulla.

Energiamäärät

Onko jostain nettisivusta saatavana tieto kuinka paljon mikäkin ateria sisältää energiaa? Meille töihin Sodexo toimittaa lämpimän ruuan, mutta laihduttajana on vaikea sitä syödä, kun ei tiedä yhtään miten paljon kaloreita siinä on.
- Kirsti Vehmaa/ ruusuorapihlaja@gmail.com

Kiitos kysymyksestä! Sodexon nettisivuilla ei ole ruokien ravintosisältötietoja. Tietoja kannattaa kysyä ravintolan henkilökunnalta, he antavat mielellään tietoa ruokien energiamääristä ja muista ravintosisältötiedoista.

Hyvä ja todella käyttökelpoinen apuväline aterian energiamäärän arviointiin on lautasmalli. Lautasmallissa puolet lautasellisesta täytetään kasviksilla joko raakoina (salaatteina, raasteina tai juurespaloilla) tai kypsennettyinä kasviksina. Neljäsosa varataan perunalle, riisillle, pastalle, ohralle tms hiilihydraattilisäkkeelle ja loppu neljännes on jotakin runsaasti proteiinia sisältävää syötävää, kuten kalaa, lihaa, kananamunaa tai palkoviljaa. Halutessaan voi korvata runsaasti hiilihydraatteja sisältävän osuuden lautasellaan kasviksilla.

Lautasmalli auttaa helposti kaikken syömisen energiamäärän arvioinnissa myös keitto-, pata- tai laatikkoruoissa. Esim. laatikkoruoat sisältävät proteiinia (jauhelihaa, kanasuikaleita, kalaa, papuja tms.) ja lisäksi usein myös muna-maitoa/ kasvislientä tai muuta maitotuotetta sisältävää nestettä, josta myös saadaan runsaasti proteiinia. Laatikkoruokaa nautitaan puolet annoksesta ja toinen puoli kasviksia.

8.9.2014 klo 12:06
Katso vastaus »

gluteeniton

Onko gluteeniton sama kuin viljaton? Miksei viljattomia ja sokerittomia ruokalajeja ole tarjolla lounaalla?
- EL

Kiitos kysymyksestä! Gluteeniton ja viljaton ovat eri asioita. Gluteenitonta ruokavaliota käytetään keliakian hoidossa. Keliakia on elinikäinen vehnän, ohran ja rukiin sisältämän gluteiini valkuaisaineen aiheuttama sairaus. Keliakian hoitona on ehdoton gluteenittoman ruokavalion noudattaminen, sillä pienikin määrä gluteenia syötynä vaurioittaa ohutsuolen nukkaa.

Viljaton ei ole varsinainen ruokavalio, vaan tällä tarkoitetaan usein viljayliherkkyyttä eli vilja-allergiaa tai gluteenisensitiivisyyttä. Vilja-allergiassa oireita voi aiheuttaa mikä tahansa viljan proteiini. Vilja-allerginen saattaa olla allerginen vain yhdelle tai useammalle viljalle ja myös luontaisesti gluteenittomille viljoille, kuten tattarille, hirssille, maissille tai riisille, jotka sopivat keliakiaa sairastaville. Vilja-allergia on yleisemmin pikkulasten sairaus ja se on harvinainen aikuisilla.

Gluteenisensitiivisyys tai -yliherkkyys on myös eri asia kuin keliakia ja vilja-allergiat. Osa ihmisistä kokee saavansa vatsaoireita ja turvotusta syötyään viljoja. Nykytiedon mukaan heidän kannattaisi kokeilla FODMAP ruokavaliota, jossa fermentoituvien hiilihydraattien määrä on vähennetty. Runsaasti fermentoituneita hiilihydraatteja on vehnä- ja ruisleivissä, pastassa, leivonnaisissa, sokerissa ja joissakin, lähinnä kivellisissä hedelmissä.

Viljojen sopivuus kannattaa aina ensin tutkituttaa epäiltäessä viljojen aiheuttavan oireita mahdollisen keliakian tai vilja-allergian varalta, sillä ominpäin aloitetun "viljattoman" ruokavalion jälkeen esim keliakiatestit eivät enää anna luotettavia tuloksia.

Viljojen ja lisätyn sokerin osalta kannattaa kysyä ravintolan henkilökunnalta tarkempaa tietoa päivän lounaan sisällöstä.

8.9.2014 klo 11:47
Katso vastaus »

Voiko väärästä ruokavaliosta tulla kärttyiseksi?

Voinko olla enemmän kärttyinen kun olen syönyt ns. väärää ruokaa tai syönyt väärin? Väärällä ruoalla tarkoitan esim. liian hiilihydraattipitoista ruokaa, einesruokia ja muita lisäainepitoisia tuotteita kuten karkkia. Väärin syömällä tarkoitan liian vähän tärkeitä ravintoaineita tai vastaavasti liian paljon tyhjiä ravintoaineita kuten valkoinen jauho ja karkit. Olen ymmärtänyt että esim b-vitamiini voi auttaa lyhyeen linnaan ja c-vitamiini piristää ja antioksidantit antaa hyvän fiiliksen. Jos kehossani on vaje hyvistä vitamiineista niin voiko keho reagoida kärttyisyydellä? Väsymyksellä tottakai mutta ns. ärtyneisyys on luonteenpiirre. Olen huomannut tässä parin viikon aikana kun karsin ylimääräisiä hiilihydraatteja ruokavaliostani, en ole enään niin ärtynyt vaan hyväntuulinen.
- Hunaja

Kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestäsi! Ruoka vaikuttaa aivoihin ja mielialaan. Eniten ruoan ja mielialan yhteisvaikutuksia on tutkittu masentuneisuuden kannalta, mutta toki yhteys myös ärtyneisyyteen on huomattu. B-ryhmän vitamiineja kutsutaan hermovitamiineiksi, joiden puute voi aiheuttaa hermostuneisuutta ja ärtymystä. B-ryhmän vitamiineista ainakin niasiini, pyridoksiini, folaatti ja kobalamiini ovat yhdistetty huonoon mielialaan sekä ärtyneisyyteen ja etenkin pyridoksiinin sanotaan  lisäävän tyyneyttä. Saamme runsaasti niasiinia, pyridoksiinia ja folaatia täysjyväviljoista. Lisäksi niasiinia ja pyridoksiinia saadaan reilusti pähkinöistä ja siemenistä. Myös maitotuotteista, kalassa ja lihasta, joista varsinkin siipikarjan- ja possunlihasta saadaan hyvin kyseisiä vitamiineja. Folaattia saamme täysjyväviljan ohella runsaasti kasviksista, joista erityisesti vihreistä kasviksista ja marjoista sekä hedelmistä.

B-ryhmän vitamiinien lisäksi mielialaan vaikuttavat mm. välittäjäaineet serotoniini ja dopamiini. Serotoniinia muodostuu aminohaposta, jonka nimi on  tryptofaani. Tryptofaania saamme reilusti soijasta, palkokasveista, juustosta sekä muista maitotuotteista, kananmunasta, kalasta ja lihasta. Dopamiini muodostuu tyrosiinista, jota elimistö voi valmistaa itse. 

Antioksidanteilla on vaikutusta mielialaan, kuten myös omega-3-rasvahapoilla, joita saamme runsaasti etenkin rasvaisesta kalasta, kuten lohesta, muikuista, sillistä ja sardiineista sekä kasviöljyistä. Hyviä omaga-3-rasvahappojen lähteitä ovat rypsiöljy, pellavansiemen- tai camelinaöljy. Runsaasti antioksidantteja saamme kasviksista, marjoista ja hedelmistä sekä täysjyväviljasta. Esimerkiksi mustikoista saamme reippaasti mielialaa kohentavia antosyaneja tai lantusta C-vitamiinia. Kivennäisaineista vuorostaan mm. magnesiumin on huomattu vaikuttavan myös hermostuneisuuteen. Magnesiumia saadaan runsaasti manteleista ja täysjyväviljasta, kuten esimerkiksi kaurapuurosta. Kaurapuuro banaanilla höystettynä onkin hyvä lääke iltapalana nautittavksi, sillä se auttaa melatoniin eritykseen ja siten myös nukahtamiseen.

Runsaan sokerin tai sokeripitoisten ruokien ja prosessoitujen ruokien, jotka sisältävät paljon transrasvoja nauttimisen uskotaan lisäävän ärtyneisyyttä ja aggressiivisuutta. Transrasvoja on runsasrasvaisissa maitotuotteissa, lihavalmisteissa ja leivonnaisissa. Suomessa transrasvojen saanti on hyvin vähästä. Runsas sokerin nauttiminen lisää nopeita verensokeritason heilahteluja, joka näkyy myös herkästi mielialan vaihteluina. Lisäaineilla ei niinkään ole tutkimusten mukaan huomattu olevan vaikutusta mielialaan.

Hiilihydraatteja ei kannata karsia minimiin syömisissään, sillä hiilihydraatit auttavat tryptofaania pääsemään aivoihin. Ennemminkin kannattaa pohtia nauttimiensa hiilihdraattien laatua syömällä runsaati kasviksia, hedelmiä, marjoja ja täydentämällä ruokailuaan riittävällä määrällä täysjyväviljaa, joista saadaan runsaasti mm. B-ryhmän vitamiineja, mineraaleja ja antioksidantteja, kuten magnesiumia ja sinkkiä. Säännöllinen syöminen ja riittävä juominen pitävät myös mielialamme korkealla. Liian niukka juominen ja siitä johtuva nestevaje aiheuttaa helposti päänsäryn lisäksi huonotuulisuutta ja ärtymystä. 

Väärästä ruoasta voi siis tulla kärttyisäksi. Pitääksen mielialansa hyvänä kannattaa syödä runsaasti kasviksia, marjoja ja hedelmiä ja täydentää ruokailuaan laadukkaalla  täysjyväviljalla. Lisäksi mielialan kannalta hyvää syötävää ovat kalat ja kasviöljyt sekä laadukkaat proteiinit. Herkkuhetkiin karkkien asemasta mielen kannalta kannattaa valita kahvia tai teetä ja tummaa suklaata, joka aktivoi serotoniinia . 

15.8.2014 klo 09:15
Katso vastaus »

Natriumglutamaatti

Hei, sisältävätkö aterianne natriumglutamaattia (kuten E621 tai hiivauute) tai muita arominvahventeita? Onko saatavilla glutamaatittomia vaihtoehtoja? Mistä olisi mahdollista nähdä luonasruoan raaka-aineet?
- Jyväskylä

Kiitos kysymyksestäsi! Natriumglutamaatti, mutta myös hiivauutteen käytöstä on pitkälti luovuttu elintarvikkeissa. Lähinnä makkaratuotteet, lihapiirakat ja pasteijat sekä jotkin teollisesti valmistetut valmisateriat, kuten mikropitsat saattavat vielä sisältää natriumglutamaattia. Asia kannattaa aina varmistaa ravintolan henkilökunnalta.

Natriumglutamaatti on pohjaltaan luonnollinen makuaine ja luonnostaan sitä on paljon tomaatissa, parsakaalissa, parmesanjuustossa ja sienissä. Lisäksi esimerkiksi aromisuola ja soijakastikeet sisältävät natriumglutamaattia. Sen perusmaku on umami, joka vahvistaa erityisesti lihan makua.

Yleensä yliherkkyysreaktiot lisäaineille ovat harvinaisia ja niitä pelätään suotta. Oman natriumglutamaatti ja hiivauute yliherkkyyden vuoksi niitä kannattaa välttää, mutta yleinen välttäminen ei ole tarpeellista, sillä natriumglutamaatti ja hiivauute saatetaan korvata elintarvikkeissa suolalla. Runsas suolankäyttö on verenpaineen kannalta haitallista. Natriumglutamaattin on ajateltu pahentavan ylivilkkautta, päänsärkyä tai migreeniä ja astman oireita tai aiheuttavan kiinalaista ravintolasyndroomaa. Haittoja ei ole kuitenkaan havaittu isoillakaan annoksilla.

6.8.2014 klo 08:11
Katso vastaus »

Sivut