Kysy ruoasta, me vastaamme.

Mietityttävätkö lounasruoan ravintoarvot tai raaka-aineet? Haluaisitko tietää enemmän hiilihydraattien tai vitamiinien vaikutuksesta terveyteen? Lähetä kysymyksesi Sodexon ravitsemusasiantuntijoille. Vastaamme kysymyksiin tällä palstalla. Vastauksia aiemmin lähetettyihin kysymyksiin näet tällä sivulla.

smetana

Mihin kaikkiin ruokiin smetana sopii?
- blondi(?)

Kiitos kysymyksestäsi! Smetana sopii niin kylmiin kuin lämpimiinkin ruokiin sekä leivontaan. Kylmissä ruoissa smetanaa voi käyttää esimerkiksi kalan, kasvisten tai dippikastikkeiden raaka-aineena, lisäkkeenä esimerkiksi vaahdotettuna keiton päälle, erilaisten täyttteiden raaka-aineena tai salaatinkastikkeena vaikkapa kaali- tai sienisalaateissa.

Smetana kestää hyvin kuumennusta ja sitä voi käyttää maustamaan lämpimiä ruokia, kuten erilasia patoja, kastikkeita, keittoja, uuni- tai kasvisruokia. Voimakkaan makunsa ansiosta jo 1 rkl smetanaa maustaa kivasti ruoan.

Smetana sopii myös leivontaan esimerkiksi se sopii käytettäväksi raaka-aineena kuppikakkujen, juustotorttujen, suolaisten piiraiden tai vohvelien valmistuksessa.

22.10.2014 klo 07:38
Katso vastaus »

Parsasta kysymys

Saako parsaa mistään tähän aikaan vuodesta? Onko kaupoissa myytävänä vai mistä tuota vois kysyä?
- mika

Kiitos kysymyksestäsi! Parsaa löytyy syksyisin hyvin varustelluista kaupoista tai kauppahalleista. Parsan satokausi on touko- ja kesäkuussa ennen juhannusta. Parsaa tuodaan kyllä lähes koko vuoden Suomeen, mutta laatu ei ole läheskään samaa luokkaa kuin sesongin aikana. Sesongin ulkopuolella parsat ovat kuivempia ja usein tikkuisia. Parsaa voi ostaa myös säilykkeenä, mutta maku ei luonnollisesti vastaa tuoretta.
 

23.9.2014 klo 15:26
Katso vastaus »

Energiamäärät

Onko jostain nettisivusta saatavana tieto kuinka paljon mikäkin ateria sisältää energiaa? Meille töihin Sodexo toimittaa lämpimän ruuan, mutta laihduttajana on vaikea sitä syödä, kun ei tiedä yhtään miten paljon kaloreita siinä on.
- Kirsti Vehmaa/ ruusuorapihlaja@gmail.com

Kiitos kysymyksestä! Sodexon nettisivuilla ei ole ruokien ravintosisältötietoja. Tietoja kannattaa kysyä ravintolan henkilökunnalta, he antavat mielellään tietoa ruokien energiamääristä ja muista ravintosisältötiedoista.

Hyvä ja todella käyttökelpoinen apuväline aterian energiamäärän arviointiin on lautasmalli. Lautasmallissa puolet lautasellisesta täytetään kasviksilla joko raakoina (salaatteina, raasteina tai juurespaloilla) tai kypsennettyinä kasviksina. Neljäsosa varataan perunalle, riisillle, pastalle, ohralle tms hiilihydraattilisäkkeelle ja loppu neljännes on jotakin runsaasti proteiinia sisältävää syötävää, kuten kalaa, lihaa, kananamunaa tai palkoviljaa. Halutessaan voi korvata runsaasti hiilihydraatteja sisältävän osuuden lautasellaan kasviksilla.

Lautasmalli auttaa helposti kaikken syömisen energiamäärän arvioinnissa myös keitto-, pata- tai laatikkoruoissa. Esim. laatikkoruoat sisältävät proteiinia (jauhelihaa, kanasuikaleita, kalaa, papuja tms.) ja lisäksi usein myös muna-maitoa/ kasvislientä tai muuta maitotuotetta sisältävää nestettä, josta myös saadaan runsaasti proteiinia. Laatikkoruokaa nautitaan puolet annoksesta ja toinen puoli kasviksia.

8.9.2014 klo 12:06
Katso vastaus »

gluteeniton

Onko gluteeniton sama kuin viljaton? Miksei viljattomia ja sokerittomia ruokalajeja ole tarjolla lounaalla?
- EL

Kiitos kysymyksestä! Gluteeniton ja viljaton ovat eri asioita. Gluteenitonta ruokavaliota käytetään keliakian hoidossa. Keliakia on elinikäinen vehnän, ohran ja rukiin sisältämän gluteiini valkuaisaineen aiheuttama sairaus. Keliakian hoitona on ehdoton gluteenittoman ruokavalion noudattaminen, sillä pienikin määrä gluteenia syötynä vaurioittaa ohutsuolen nukkaa.

Viljaton ei ole varsinainen ruokavalio, vaan tällä tarkoitetaan usein viljayliherkkyyttä eli vilja-allergiaa tai gluteenisensitiivisyyttä. Vilja-allergiassa oireita voi aiheuttaa mikä tahansa viljan proteiini. Vilja-allerginen saattaa olla allerginen vain yhdelle tai useammalle viljalle ja myös luontaisesti gluteenittomille viljoille, kuten tattarille, hirssille, maissille tai riisille, jotka sopivat keliakiaa sairastaville. Vilja-allergia on yleisemmin pikkulasten sairaus ja se on harvinainen aikuisilla.

Gluteenisensitiivisyys tai -yliherkkyys on myös eri asia kuin keliakia ja vilja-allergiat. Osa ihmisistä kokee saavansa vatsaoireita ja turvotusta syötyään viljoja. Nykytiedon mukaan heidän kannattaisi kokeilla FODMAP ruokavaliota, jossa fermentoituvien hiilihydraattien määrä on vähennetty. Runsaasti fermentoituneita hiilihydraatteja on vehnä- ja ruisleivissä, pastassa, leivonnaisissa, sokerissa ja joissakin, lähinnä kivellisissä hedelmissä.

Viljojen sopivuus kannattaa aina ensin tutkituttaa epäiltäessä viljojen aiheuttavan oireita mahdollisen keliakian tai vilja-allergian varalta, sillä ominpäin aloitetun "viljattoman" ruokavalion jälkeen esim keliakiatestit eivät enää anna luotettavia tuloksia.

Viljojen ja lisätyn sokerin osalta kannattaa kysyä ravintolan henkilökunnalta tarkempaa tietoa päivän lounaan sisällöstä.

8.9.2014 klo 11:47
Katso vastaus »

Sivut