Poimi lautasellesi vastuullista kalaa

Testaa tietosi eri kalalajien vastuullisuudesta.

(kilpailu on päättynyt)

Särkikalat
Särkikalat (1/11)
Seuraava

Särkikalat on suuri karppikaloihin kuuluva kalaheimo. Särkikaloja on Suomen vesissä noin 20 lajia, joista tutuimmat ja myös taloudellisesti tärkeimmät ovat särki ja lahna. Särkikaloihin ei ole kohdistunut merkittävää pyyntipainetta ja monin paikoin särki- ja lahnakannat ovat jopa ylitiheitä ja alihyödynnettyjä. Särkikalojen pyynnin tehostuessa on tosin uhkana, että myös petokalakantoihin kohdistuu huomattavasti aikaisempaa enemmän pyyntipainetta.

Taskurapu
Taskurapu (2/11)
Seuraava

Isotaskurapu (Cancer pagurus) on kalastetuin taskurapulaji Länsi-Euroopassa. Suomessa myynnissä oleva taskurapu on todennäköisim- min juuri isotaskurapu. Isotaskurapua kalastetaan suuria määriä etenkin Iso-Britannian ja Irlannin rannikolla. Rapujen kalastusta on rajoitettu asettamalla alamittoja. Kantojen koosta ja kalastuksensietokyvystä ei ole luotettavaa tietoa, joten kalastuksenhoito on usein vaikea toteuttaa. Nykyään isotaskurapuja myös kasvatetaan kasvatuslaitoksissa mm. Ruotsissa.

Silakka ja silli
Silakka ja silli (3/11)
Seuraava

Osta enemmän silakkaa! Luonnonvarojen kulutuksen kannalta on huomattavasti järkevämpää, että pyydetty silakka tulee ihmisten ravinnoksi kuin kalajauhona turkiseläinten rehuksi. Kalastajatkin hyötyvät, sillä rehuksi menevästä silakasta saa pienemmän kilohinnan kuin ruoaksi kaupattavasta silakasta. Suomalainen silakka on kalas- tettu pääosin Selkämereltä, jossa silakkakanta on tällä hetkellä ennätyssuuri.

Miekkakala
Miekkakala (4/11)
Seuraava

Miekkakala ja marliinit ovat vähälukuisia, suurikokoisia ja pitkäikäisiä kaloja ja hyvin haluttuja saaliita. Mittavan urheilukalastusperinteen lisäksi näitä kaloja jahdataan ammattimaisesti pitkäsiimalla, ajoverkoilla. Marliiniparvia myös nuotataan. Lisäksi molempia jää sivusaaliiksi mm. tonnikalojen kalastuksessa. Miekkakalojen kalastusta on rajoitettu viime vuosina, ja monet kannat ovat tällä hetkellä kestävällä tasolla tai palautumassa liikakalastuksesta. Marliineista sini- ja valkomarliini ovat vaarantuneita. Ajoverkoilla ja pitkäsiimoilla tapahtuvassa pyynnissä sivusaaliiksi jää merinisäkkäitä, merikilpikonnia ja lintuja.

Kuore
Kuore (5/11)
Seuraava

Kuorekanta on Suomessa elinvoimainen ja sitä pidetään herkullisena kalana. Ei kannata antaa kuoreen omalaatuisen tuoksun haitata, sillä sen liha on maultaan erinomaista. Tiedot kuorekantojen tilasta muualla Itämeren alueella ovat puutteelliset, joten kannattaa suosia kotimaista kuoretta.

Kilohaili
Kilohaili (6/11)
Seuraava

Itämeren kilohaili voi hyvin ja kalastusta ohjataan kiintiöillä ja pyydysteknisillä säädöksillä. Kilohailin kalastuksessa ei synny poisheitettävää sivusaalista, eikä sillä ole negatiivisia vaikutuksia muuhun meriluontoon. Kilohaili on kestävästi kalastettua Itämeren kalaa, joka pitäisi käyttää ensisijaisesti ihmisravinnoksi eikä rehuksi.

Karppi
Karppi (7/11)
Seuraava

Suomen vesissä karppia esiintyy ainoastaan istutettuna. Karppia pidetään hyvänä ruokakalana ja sitä viljellään ympäri maailman. Karpin kasvatus ei aiheuta ongelmia ympäristölle, sillä karppien kasvatusaltaisiin ei yleensä lisätä rehua, vaan karpit hyödyntävät lampien luontaista ravintovarantoa.

Hauki
Hauki (8/11)
Seuraava

Hauki on Suomen vesissä elinvoimainen laji, mutta ammattimaisessa kalastuksessa hauki on lähinnä muun kalastuksen ohessa saatavaa sivu- saalista. Nykyinen kaupallinen kalastus ei vaaranna haukikantojamme, ja haukea tulisikin suosia ruokakalana nykyistä enemmän.

Tiesitkö, että:

Korppoolaiset ovat lahjoittaneet Tasavallan presidentille jouluhauen jo Kekkosen ajoista lähtien. Valitettavasti Korppoossa ei ole enää ainoa- takaan ammattikalastajaa, joten jouluhauki pyydetään nykyisin talkoovoimin.

Hai
Hai (9/11)
Seuraava

Älä osta haita tai rauskuja. Suurin osa lajeista on voimakkaasti liikakalastettuja, ja monet lajeista ovat uhanalaisia. Sata miljoonaa haita ja rauskua arvioidaan jäävän joka vuosi sivusaaliiksi, kun muita lajeja kalastetaan mm. pitkäsiimoilla. Elin- tarvikkeiksi käytetään monesti vain haiden evät ja rauskujen siivet. Loppuosa kalasta heitetään takaisin mereen. Haiden ja rauskujen eri osia käytetään myös esimerkiksi luontaistuotteisiin.

Ankerias
Ankerias (10/11)
Seuraava

Ankerias on Suomen uhanalaisuusluokituksen (2010) mukaan erittäin uhanalainen laji. Suomen sisävesistä pyydetyt ankeriaat ovat pääosin istutettuja. Suomessa istutuksiin käytetyt lasiankeriaat on pyydetty kesken merivaelluksen esimerkiksi Ranskan rannikolta tai Brittein saa- rilta. Istutukset Järvi-Suomeen eivät tue lajin säilymistä, koska vesirakentaminen estää sukukypsien kalojen laajamittaisen paluun Sargassomereen lisääntymään. Suomessa tapahtuva pyynti vastaavasti vähentää kudulle pyrkivien ankeriaiden määrää. Vältä myös ulkomailta tuodun ankeriaan ja lasiankeriaiden ostamista.

Ahven
Ahven (11/11)
Seuraava

Osta kotimaista ahventa. Suomen ahvenkannat ovat elinvoimaisia, eikä nykyinen kalastus hei- kennä ahvenkantojen tilaa. Ahvenen kalastus Suomen rannikolla on tyypillistä sekalajikalastusta verkoilla ja rysillä, jossa tavoitellaan samanaikaisesti useampia eri lajeja. Ahvenverk- koihin tarttuu myös äärimmäisen uhanalaisia meritaimenia ja erittäin uhanalaisia vaellussiikoja, mikä on johtanut verkkokalastuksen sääte- lytarpeeseen merialueella. Kaupallisen ahvenen kalastuksen vaikutus taimen- ja siikakantoihin lienee kuitenkin niin vähäistä, että sen vuoksi ahventa ei kannata vältellä.

Kiitos vastauksistasi!

Kestävästi tuotetun kalan ja äyriäisten käytön lisääminen on yksi Sodexon globaalin yhteiskuntavastuuohjelman ”The Better Tomorrw Planin” sitoumuksista. Kannamme huolta maailman vesistöjen kalakannoista ja haluamme edistää ja ylläpitää niiden säilymistä. Olemme poistaneet valikoimastamme WWF:n kalaoppaan punaisella listalla olevat kalalajit. Suosimme kussakin maassa kestäväksi luokiteltuja kalakantoja ja sertifioituja tuotteita paikallisen markkinatarjooman mukaisesti.