Peruna ja ympäristö

Peruna ja ympäristö

Se, mitä syömme vaikuttaa omaan hyvinvointiimme ja myös maapallon hyvinvointiin.

Ruoka on yksi kolmesta suurimmasta ympäristökuormittajasta asumisen ja autoilun lisäksi.

Perunatuotannon vaikutukset ympäristöön voidaan jakaa viljelytoimenpiteiden, kuten maan muokkauksen, istutuksen, sadonkorjuun, varastoinnin ja kuljetuksen aiheuttamiin, sekä varsinaiseen viljelyyn liittyen lannoituksen ja kastelun aiheuttamin ympäristövaikutuksiin. Elintarviketuotannossa mukaan tulevat lisäksi raaka-aineen prosessointiin ja markkinointiin liittyvien toimenpiteiden vaikutus.

Kotimainen peruna on puhdasta ja ekologista, ravintoarvoiltaan hyvää ruokaa. Peruna on terveellinen ja  taloudellinen raaka-aine. Tuotteiden ympäristövaikutuksia pyritään arvioimaan erilaisilla mittareilla.Peruna on kaikkien tärkeimpien nykyisten mitattavien ympäristövaikutusluokkien kannalta suositeltava raaka-aine.

Sodexon henkilöstöravintoloiden perunat valmistaa JEPO Pohjanmaalta, joka tekee  yhteistyötä  myös paikallisten perunanviljelijöiden omistaman Suupohjan Perunalaakso Oy:n kanssa.  Raaka-aine hankitaan lähiseudun sopimusviljelijöitä noin 50 kilometrin säteeltä tehtaasta. JEPO pyrkii kaikessa toiminnassaan minimoimaan ympäristölle koituvaa kuormitusta. Kaikki tuotannon aikana syntyvät sivutuotteet otetaan talteen ja käsitellään.  Multaperunoista irtoava multa toimitetaan kompostikentälle. Perunankuoret käytetään eläinten rehuksi. JEPO on  Eviran hyväksymä rehunvalmistaja. Pesu- ja prosessivedet käsitellään ensin omassa puhdistamossa, jonka jälkeen ne toimitetaan kunnalliseen jätevedenpuhdistamoon. Kuorimassaa ja kuorinnasta syntyvää lietettä toimitetaan Jepualla vuonna 2013 toimintansa aloittaneeseen biokaasulaitokseen, jota JEPO on ollut käynnistämässä ja osakkaana alusta alkaen. Biokaasulaitos tuottaa energiaa lähiseudun teollisuuslaitoksille.

Hiilijalanjälki

Hiilijalanjäljellä tarkoitetaan sitä, kuinka paljon tuote aiheuttaa ilmaston lämpenemiseen vaikuttavia kasvihuonekaasupäästöjä elinkaarensa aikana eli tuottamisen, kuljettamisen, säilyttämisen ja jalostamisen aikana.Hiilijalanjäljessä kootaan kasvihuonekaasupäästöt yhdeksi luvuksi hiilidioksidiekvivalentiksi  (CO₂ekv). Nimestään huolimatta hiilijalanjäljessä huomioidaan muutkin kaasut kuin kasvihuonekaasut, kuten metaani ja typen oksidit.

Perunalla on todettu olevan pieni hiili- ja vesijalanjälki. Peruna kuuluu vähäisimpiä ilmastovaikutuksia aiheuttavaan tuoteryhmään. Syitä tähän löytyy niin perunan viljelytekniikasta, sadon muodostuksesta kuin kasvuvaatimuksista. Viljelyssä veden kulutus on pientä verrattuna esim. riisiin. Perunan hehtaarisadot ovat moninkertaiset verrattuna esim. maissiin, riisiin ja vehnään.

Perunan ilmastovaikutus on alhaisin (0,08 kg CO₂-ekv/kg) verrattuna riisiin (2,76 kg CO₂-ekv/kg) ja pastaan (0,68 kg CO₂-ekv/kg).  Ruokaperunan hiilijalanjälki on keskimäärin 12-18 gCO₂-ekv./100 gr. Veitsikuoritulla perunalla se on 34 gCO₂-ekv./100 g ja keitetyllä kuoriperunalla  n. 40 gCO₂./100 gr.

Lopullisen kuormituksen määrä riippuu siitä, miten kuluttaja käsittelee perunaa. Kuluttaja voi jopa tuplata omalla toiminnallaan tuotteen hiilijalanjäljen. Tähän vaikuttavat, miten kuluttaja suorittaa ostosmatkat, miten käsittelee ja valmistaa perunat ja heitetäänkö ruokaa roskiin. Kuluttaja pystyy minimoimaan kypsennyksen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt kypsentämällä perunat uunin sijaan liedellä. Kuumennetaan ensin vesi vedenkeittimellä, josta vesi kattilaan perunoiden päälle.

 Perunat keitetään kannen alla.  Kuluttajahävikin ehkäiseminen tulisi olla ensisijainen kuluttajavaiheen ilmastovaikutusten vähentämiskeino. Ruokaa valmistettaessa tulisi menekki arvioida mahdollisimman tarkasti. Jos ruokaa jää yli, sen voi käyttää seuraavana päivänä tai jalostaa uudeksi ruokalajiksi. Foodspill-tutkimuksen mukaan kuluttajilla syntyvästä ruokahävikistä 6% on perunaa.

Ympäristö lautasella - ympäristöystävällinen lautasmalli

Lautasmalli ohjaa syömään ympäristöystävällisesti. Vähiten päästöjä aiheuttavat avomaalla kasvatetut viljelykasvit ja vihannekset. Suuria päästöjä synnyttävät eläinperäiset tuotteet  ja sellaiset kasvikset, joiden kasvatus kuluttaa paljon energiaa,  esimerkiksi kasvihuoneissa kasvatetut. Myös elintarvikkeiden pakastus ja säilytys pakasteena kuluttavat paljon energiaa. Kannattaa siis poimia lounaslautaselle sesonkikasviksia ja –juureksia sekä maltillinen määrä maitovalmisteita, lihaa ja kalaa. Myös kotimaisia marjoja, hedelmiä ja luonnonkaloja kannattaa suosia silloin, kun niitä tuoreeltaan saa.  Puolet lautasesta täytetään kasviksilla, neljännes perunalla ja toinen neljännes lihalla, kalalla tai palkokasveilla.

Lautasmalli © Valtion ravitsemusneuvottelukunta
© Valtion ravitsemusneuvottelukunta

 

 

Lähteet: www.mtt.fi; www.evira.fi; www.perunanyt.fi; www.martat.fi; www.jepo.fi